Ylipaino Suomessa

Ylipainolla on monta eri määritelmää, mutta selviten se kuvaa tilaa, jossa kehoon on kertynyt ylimääräistä rasvaa liiaksi asti. Usein sitä mitataan kehon painoa ja pituutta mittaavalla painoindeksin BMI-kaavalla, jossa yli 25 arvot ovat ylipainoisia, ja yli 30 arvot vakavasti ylipainoisia.

Tämä ei kuitenkaan ole paras tapa yksilön lihavuuden arviointiin, sillä se ei ota huomiion lihasten määrää, tai muita rakenteelisia eroja. Lihaksikkaat miehet se luokittelee helpommin ylipainoisiksi, kun taas liikkumaton toimistotyöntekijä saattaa olla ylipainoinen lihasten puutteen takia, vaikka ei painoindeksin mukaan olisikaan ylipainoinen.

Usein ihmiset ajattelevat, että painoindeksi on väärässä, koska se ei ota huomioon ihmisten runsasta lihasmassaa. Ajatus on se, että se luokittelee ihmisiä ylipainoiseksi, jotka eivät sitä kuitenkaan ole.

Ison tutkimuksen mukaan asia on kuitenkin toisin. Painoindeksi ei useinkaan nykymaailmassa kerro ihmisten olevan ylipainoisia, vaikka he sitä rasvaprosentin mukaan olisivatkin. Ongelma johtuu nykymaailman passiivisuudesta, jonka takia ihmiset eivät juuri liiku elleivät erikseen sitä harrasta. Tämän takia monilla on hyvin surkastuneet lihakset, jonka takia rasvaprosentti voi olla korkeakin, ilman että ihminen painaa kovinkaan paljoa.

Parempi tapa mitata ylipainoa onkin rasvaprosentti. Ongelma on kuitenkin siinä, että sitä ei voida mitata helposti suuresta määrästä ihmisiä. Se pitää mitata yksitellen, eikä siihen riitä tiedot painosta ja pituudesta. Tämän takia sitä ei ole käytetty suurien tutkimusten tekemiseen esim. suomalaisista.

Toinen tapa, jolla joskus tutkitaan ylipainoa on vyötärön ympärysmitta. Se on melko hyvä mittari terveyden kannalta, sillä sisäelimien ympärillä oleva rasva on kaikkein pahinta terveyden kannalta. Ongelman rajana pidetään yli 100 cm ympärystä miehillä, ja yli 90 cm ympärystä naisilla. Tämä ei kuitenkaan ota huomioon rasvan jakautumista ympäri kehoa, jonka takia sekään ei ole kovin toimiva metodi.

Suomalaisten lihavuutta on arvioitu ainostaan painoindeksin mukaan, ja tulokset eivät anna hyvää kuvaa. Vuonna 2003 noin 45 % aikuisista olivat ylipainoisia, ja vuonna 2007 luku oli jo 66 % miehistä ja 52 % naisista. Vuonna 2005 jo melkein 20 % lapsista oli myöskin ylipainoisia, luoden jo seuraavaa ylipainoisten sukupolvea.

Ylipaino on usein periytyvää, johtuen monesti vanhemmilta opituista ruokatavoista. Tämän takia todennäköisyys lasten lihavuudelle kasvaa, kun ylipainoisten osuus väestössä kasvaa. Ongelmaan pitäisi siis puuttua nopeasti, ja siihen onkin perustettu THL:n Kansallinen Lihavuusohjelma 2012 – 2015, joka yrittää estää ylipainoisuuden kasvamisen Suomessa.

Työtä on kuitenkin edessä paljon, ja toivomme että tämä sivusto voi antaa osansa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Muuten edessämme on pian kansallinen epidemia, jolla on tuhoisia vaikutuksia vuosikymmenien aikana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *