Sydän – ja Verisuonitaudeista kasvanut valtava ongelma

verisuonet

Yleisin kuolinsyy Suomessa on sydän- ja verisuonitaudit. Kaikista kuolemansyistä niiden osuus on ~puolet josta sepelvaltimotaudin osuus on melkein 30%.

Ympäristötekijät vaikuttavat suurelta osin näiden tautien syntyyn. Tästä on tehty mm. havainto, jossa seurattiin alhaisen riskin omaavien muuttoa muista maista Suomeen. Ajanmyötä heille kehittyi suomalaisia vastaavat viitearvot riskien syntymiseen nähden.

Yleisimmät vaaratekijät ovat korkea kolesteroli (eli korkea LDL ja korkea Triglyseridi ja matala HDL – optimi tilanne olisi matalat LDL- ja triglyseridiarvot ja korkea HDL-arvo), kohonnut verenpaine sekä tupakointi.

Vaikuttavia tekijöitä tautien synnylle
energian saanti
suola,alkoholi
rasvan määrä ja laatu
antioksidantit, ravintokuitu
foolihappo, b-12-, b-6-vitamiinit
pannu-, espressokahvi, kasviproteiini
muita syitä
tupakointi
vähäinen liikunta
perimä
miessukupuoli
ikääntyminen

veren triglyseridit – eli pahat pojat

Viitearvot:
Kokonais kolesteroli: < 5.0mmol/l
HDL: > 1.0mmol/l
Triglyseridit: 0.5-1.7mmol/l
LDL: < 3.0mmol/l

Suuri veren triglyseridipitoisuus on usein merkki muiden sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä, kuten korkeasta veren kokonaiskolesterolista, ylipainosta, vähäisestä liikunnasta, pienestä HDL-pitoisuudesta ja heikosta insuliinihormonin tehosta. tyydyttyneet ja transrasvat vähentävät veren HDL-pitoisuutta ja lisäävät LDL-pitoisuutta. vastavaikuttajana toimii tyydyttymättömät rasvahapot jotka pienentävät veren LDL-kolesterolia.

HDL-kolesteroli – elimistön hyvinvoinnin puolesta

HDL:n on todettu olevan pieni ylipainoisilla, tupakoijilla sekä diabeetikoilla. Myös vähille jäänyt liikunta ja veren korkeat kolesteroli- ja triglyseridiarvot pienentävät HDL:ää. Estrogeenit nostavat HDL-tasoja ja tästä johtuen naisilla esiintyy vaihdevuosien aikaan vähemmän sydän- ja verisuonitauteja. HDL-kolesterolin tehtävänä on mm. kuljettaa kolesterolia verisuonten seinämistä maksaan eritettäväksi. Täten HDL siis antaa suojaa kyseisiä tauteja vastaan.

rasvahappo saantilähde ravinnosta LDL *)
  • tyydyttyneet rasvahapot
rasvaiset maito- ja lihavalmisteet +
kertatyydyttymättömät rasvahapot
  • cis-rasvahapot
oliiviöljy, rypsiöljy
  • trans-rasvahapot
ranskanperunat, kasvisrasvajäätelöt, mikropopkornit +
monityydyttymättömät rasvahapot
  • n-6-linolihappo
auringonkukka, maissi, soija ja rypsiöljy
  • n-3-rasvahapot
kala,rypsi,soija ja pellavansiemenöljy
*) kyseisten saantilähteiden vaikutus LDL kolesteroliin

 

Omega3- ja Omega6-rasvahapoista

Ota päivittäiseen käyttöön mukaan kalaöljyä sekä kylmäpuristettua rypsiöljyä!

Enimmäkseen n-3- eli omega-3-rasvahapoista on tutkittu kalan rasvahappoja, EPA:a ja DHA:ta. Ne mm. vähentävät verisuonitukosten määrää vähentämällä verihiutaleiden kasaantumisherkkyyttä ja veren hyytymistaipumusta. n-3-rasvahapot suojaavat tehokkaimmin sydäntä rytmihäiriöiltä, jotka pahimmillaan voivat johtaa äkkikuolemaan.

n-6- eli omega-6-rasvahapoilla on tehokas LDL:ää alentava vaikutus, mutta toisaalta liiallinen n-6-ryhmän rasvahappojen saanti lisää mm. infektioherkkyyttä. Se vaikuttaa myöskin suotuisasti hormonitoimintaan sekä korjaa ja suojaa herkkää, kuivunutta ihoa. Vauvoille ja nuorille hyvät rasvahapot ovat erityisen tärkeitä, sillä ne ovat mukana kaikessa kehitykseen liittyvässä ja parantavat myöskin oppimis ja keskittymiskykyä.

Rasvahappolähde n-6:n-3
Auringonkukkaöljy 155:1
Soijaöljy 53:1
Oliiviöljy 20:1
Soijaöljy 7:1
Rypsiöljy 2:1
Pellavansiemenöljy 1:3

Kaiken kaikkiaan tärkeintä n-6 ja n-3 rasvojen saannissa on niiden sopusointuinen suhde toisiinsa. Kylmäpuristetussa rypsiöljyssä tämä suhde on ihanteellinen. Toisaalta täytyy muistaa, että rypsiöljyn omega-3 ei ole elimistön konvertoitavissa EPA + DHA rasvahapoiksi läheskään niin hyvin, että siitä saataisiin näiltä osin sama hyöty kuin esim kalaöljystä.

Kansanterveyslaitoksen tekemä tutkimus vuodelta 1997 osoittaa, että suomalaiset saavat kovaa rasvaa (transrasvat + tyydyttyneet rasvat) noin 14-15 E% (E% tarkoittaa energian kokonaissaantia per vrk), kun suositus olisi noin 10 E%. Kertatyydyttymättömiä saamme 10-12 E% suosituksen ollessa 10-15 E%. Monityydyttymättömiä saamme noin 5 E% ja suositus olisi 5-10 E%.

Ravinnosta saatu kolesteroli ei niin vaarallista

Ravinnon kolesterolilla (kuten katkaravut tai kananmunat) on vähäisempi merkitys veren kokonaiskolesteroliin kuin tyydyttyneiden ja transrasvahappojen merkitys. Siinä tapauksessa ruoan kolesterolin vaikutus on haitallista jos ateria sisältää paljon kolesterolia sekä koviarasvoja. Lesitiinillä, jota on mm. kananmunassa, on kolesterolin imeytymistä huomattavasti heikentävä vaikutus. Myös perimällä on suuri merkitys kolesterolin kertymiseen.

Vesiliukoinen ravintokuitu – parantava vaikutus

Tällä on edullinen vaikutus moneen riskitekijään. Se mm. pienentää LDL-pitoisuutta ja alentaa verenpainetta. Se myöskin parantaa insuliinin tehoa henkilöillä, joilla on aikuisiän diabetes.

Vesiliukoista, geeliytyvää ravintokuitua on marjoissa, hedelmissä, palkokasveissa sekä viljoista kaurassa, ohrassa ja rukiissa. 5g ravintokuitua päivässä vähentää 5%:lla veren kolesterolitasoja. Mainoksistakin tuttu ”puoli kiloa päivässä” pitää hyvin paikkansa, ja juuri siitä määrästä saadaankin noin 5g ravintokuitua.

korkea veren homokysteiinipitoisuus

Terveyden kannalta kovarasva tulisi korvata öljypohjaisilla rasvoilla!

Homokysteiini vaurioittaa verisuonen seinämää, mikä edesauttaa verisuonen ahtautumista. Riittämätön foolihapon, b-12 sekä b-6 vitamiinin saanti lisää veren homokysteiini pitoisuutta. Homokysteiini on viime vuosina ollut kovan syynin alla. Toisaalta sen epäillään olevan juuri suurimpana syynä sydän- ja verisuonitauteihin, kun taas toisaalta pohditaan onko se syy vai seuraus näistä taudeista.

kahvi

Pannu ja espressokahvit sisältävät rasva-aineita jotka lisäävät LDL-määrää. Suodatin ja pikakahvit eivät sisällä näitä huonoja rasvoja, joten niillä ei ole vaikutusta kolesteroliarvoihin. Kofeiini kuitenkin aina nostaa väliaikaisesti verenpainetta.

alkoholi

alkoholin kohtuullinen käyttö, 1-2 annosta / vrk, vähentää verisuonten ahtauman riskiä lisäämällä veren HDL-pitoisuutta. Runsaalla jatkuvalla alkoholinjuomisella on päinvastainen vaikutus ja se mm. lisää triglyseridipitoisuutta sekä nostaa verenpainetta.

verenpainetta kohottaa verenpainetta laskee
ylipaino kalium
suola kala, tyydyttymätön rasva
runsas alkoholi kasvisruoka
pannu / espressokahvi kalsium?
magnesium?

 

natrium – eli suolan haitallinen osa

Osta aina vähäsuolaisempia vaihtoehtoja. Älä lisää suolaa itse valmistamiisi ruokiin. Seuraa viikon ajan suolan saantiasi.

Runsas suolan (natriumin) saanti sitoo nestettä ja lisää verenpainetta, joka kovettaa ja ahtauttaa verisuonia sekä heikentää sydämen pumppaustehoa.

Natrium on ruokasuolan(natrium kloridi) haitallinen osa. Natriumin liikasaanti nostaa verenpainetta suolalle herkillä henkilöillä. Reagointi on kuitenkin yksilöllistä ja kaikilla runsas suolan saanti ei nosta verenpainetta. Väestöt, joilla suolan saanti on niukkaa (alle 3g/vrk) esiintyy harvoin verenpainetta. Fysiologinen tarve on 1.3-2.5g/vrk ja tällä hetkellä Suomalainen mies saa suolaa keskimäärin 10.5g/vrk ja naiset 7.2g. Olisi suotavaa tiputtaa saanti alle 5grammaan.